AUGENKONZERT

7.8. klo 19
Elokuvateatteri Orion

Ohjelma

Turkka Inkilä: Jäljet, enteet, otokset (ke.) 

Heta Aho: Kolme laulua Edith Södergranin teksteihin (konserttielokuva)

VÄLIAIKA

Elsa ja Meduusa (konserttielokuva)

Helmut Lachenmann: Pression 

Esiintyjät:

Perttu Inkilä - projisointisuunnittelija
Turkka Inkilä - taiteellinen suunnittelu
Matleena Koivusaari - piano
Joel Papinoja - piano
Iida-Vilhelmiina Sinivalo - sello
Ville Syrjäläinen - projisointiteknikko

AUGENKONZERT

”Lähtökohtana havainto siitä, että se, mitä silmä näkee, sävyttää sitä, mitä korva kuulee…” Alun perin tämä konsertti oli määrä rakentaa erikoisten nuottikuvien ympärille. Se olisi sisältänyt teoksia, jotka elävät kaksoiselämää sävelteoksina ja kuvataiteena, ja joita musiikinhistoriassa on kuvattu käsitteellä Augenmusik, ”silmämusiikki”. Mutta miten lähestyä sellaista kuulijaa, jolla ei ole läheistä suhdetta nuotteihin, ja jolle tämän tähden teoksen silmälle tarkoitettu puoli jäisi lähinnä kuriositeetiksi, vaikkakin varmasti kauniiksi sellaiseksi? Miten toisin sanoen lähestyä silmän roolia välittömämmin kuin musiikillisen kultivoituneisuuden kautta? Oli muitakin syitä, miksi edellä kuvattu silmämusiikki ei päätynyt osaksi Augenkonzertia. Esiintyjä, teosta harjoiteltuaan, työstettyään, onkin herkistynyt yksityiskohdille, jotka ensi näkemältä liukuvat tietoisuuden ali. Kuva on mykkä, siksi se tarvitsee erilaista aikaa avautuakseen, aikaa, jonka voi kokea syventymällä kuvaan itseensä, vailla välittömästi tarjottua, tässä tapauksessa musiikillista selitystä. Jokainen taidegalleriassa vieraillut tietää, että jotkut teokset suorastaan vaativat sitä, että niiden vaikutuspiirissä oleskellaan pitkiäkin aikoja. Siispä keskiöön asettui kamera, aluksi sanaleikkinä (kamarimusiikki/kameramusiikki), mutta lopulta avaimena jokaiseen Augenkonzertissa esitettävään teokseen. Liikkuvan kuvan illuusio, elokuva, olisi taidemuoto, jonka kanssa musiikin olisi määrä keskustella. Ei ole yhdentekevää, että Augenkonzert tapahtuu juuri elokuvateatterissa. Sen esiintymispaikkana toimii valkokangas, johon projektori heijastaa kuviensa sarjan, ja elokuvankatsoja unensa. Voisi kenties todeta, että molemmat taidemuodot abstrakteimillaan houkuttelevat tarinoimaan koettua (tai voi sen nähdä yleisemminkin: taidekokemuksessa paljastuu se, että ihmiselämä järjestää itseään tarinoimalla). Augenkonzert on siis kinokonsertti, siinä vain katsotaan ja kuunnellaan samanaikaisesti niin musiikin kuin elokuvan näkökulmasta. Haasteena on se, että painotutaan liikaa toiseen. Tällöin musiikki joko palvelee liikkuvaa kuvaa, tai päinvastoin. Yksi säestää toista, piilottaa toisen saumakohtia, tai vaikka alleviivaa toisessa piileviä jännitteitä. On hyvin harvinaista, että molemmat taidemuodot astuisivat esiin omilla ehdoillaan, kertoisivat oman tarinansa omilla sanoillaan, ja että ne kuitenkin toimisivat yhden teoksen orgaanisina osina. Toki muusikko voi synkronoida kuvaan, mutta tällöin ajaudutaan hierarkiseen asetelmaan ajan muotoilun suhteen. Kuvaan synkronoidessa ei ole mahdollisuutta muotoilla aikaa nyt-hetkessä, joka on kamarimusiikin intensiivisyyden ja intiimiyden keskeinen tekijä. Elokuvamusiikissa ja musiikkielokuvassa aika on pikemminkin pilkottava tasaisiin aikaikkunoihin, olivat ne sitten filmikelan ruutuja, tai metronomin naksahduksia. Elokuva, kuten äänite, on aina pultattu aikaan, samoin kuin musiikkiesitys vähintäänkin väreilee tekeytyessään täsmälliseksi. Turkka Inkilän vähäeleisessä teoksessa Jäljet, enteet, otokset, kuvien leikkaus toimii ”lyömäsoittimena”, joka aksentoi tai valottaa musiikillisia tapahtumia.. Inkilän teoksessa keskeisiä tekijöitä ovat ajantajulla leikittely, cut-up runoudesta innoittuneet äkilliset sävymuutokset, sekä hiljaisuuden käyttö musiikillisena materiaalina. Teoksessa on myös kaksi musiikillista lainausta: osa Huugo Nybergin (1873-1935) virsisävelmästä ”Silmäisi eteen Jeesus”, sekä yksi tahti Franz Schubertin jousikvinteton finaalista. Erityisesti kamarimusiikissa mieltäkiinnittäviä hetkiä ovat ne, jolloin aika supistuu ja venyy kuin kollektiivisen vaiston ohjaamana. Eloan kokoelmista otetut musiikkielokuvat ovat toteutettu tätä silmälläpitäen: kamarimusiikkiteokset on kuvattu ja äänitetty samanaikaisesti. Niitä on ylevöitetty skenografisin keinoin, lavastamalla ja puvustamalla. Tänään esitettävien teosten lähestymistavat ovat kuitenkin varsin erilaiset. Paul Hindemithin Die Junge Magd -laulusarjaan pohjautuvassa lyhytelokuvassa Elsa ja Medusa kuva, musiikki ja juoni kohoavat samasta lähteestä: yövuorossa Elli Vallinojan esittämä entinen oopperalaulaja, nykyinen uimahallin siivooja, hallusinoi kokonaisen orkesterin nousemaan altaasta. Heta Ahon Kolmessa laulussa Edith Södergranin runoihin elokuvan suhde musiikkiin on ennemmin visuaalisia vihjeitä antava, unenomaisesti katsojansa mielikuvitusta kutitteleva. Periodipiano ja samettisohva hankautuvat vasten graffitien kirjomaa varastohallia määrittelemättömän nostalgisesti samalla tavoin kuin Ahon sävellys tuntuu viittaavan sävellysvuotensa ulkopuolelle, jonnekin kuviteltuun menneisyyteen. Helmut Lachenmannin Pression sellolle on taas säveltäjän musique concrète instrumentale -tyylin taidonnäyte. Pressionissa hankaamisliikkeen taktiilius, sen ”tässä-ja-nyt” -luonne, tuo materiaalisuuden kuulijan iholle. Pression on ollut mukana Augenkonzertin alkuidusta asti. Teoksen esitysohjeissa näet sanotaan, että kuulijoilla tulee olla hyvä näköyhteys selloon ja sellistiin. Tätä ohjetta on tietentahtoen ylitulkittu. Augenkonzertissa kuulijalla on nimittäin mahdollisuus kameran avulla päästä lähemmäksi selloa kuin konsertissa muuten olisi mahdollista.

TAITEILIJAT:

MATLEENA KOIVUSAARI
Muusikko ja psykologi Matleena Koivusaari keskittyy ajankohtaisesti Suomen Kulttuurirahaston tukemana tohtoriprojektiinsa ”Participation: One time I bathed for too long.." yhdistellen työssään musiikkia, filosofiaa ja fiktiota. Projektin seuraava sirkulaarisuutta tutkiskeleva RINKI-konsertti soi Camerata-salissa 10.10.2025. Koivusaari myös säveltää parhaillaan sisarellisen Women of Birch Island-yhtyeen albumia.  

JOEL PAPINOJA
Valkealaislähtöinen Joel Papinoja toimii aktiivisesti pianistina etenkin laulu- ja nykymusiikin parissa. Hän on konsertoinut lisäksi muun muassa Australiassa, Yhdysvalloissa sekä laajasti kotimaisilla festivaaleilla, mukaan lukien Vocal Espoo, Rauma Festivo sekä Musica Nova. Heinäveden musiikkipäivillä hän kuului pitkään vakiovieraisiin ja vuodesta 2024 lähtien hän on osana festivaalin taiteellista johtoa. Hän on myös toiminut kansainvälisen Mirjam Helin- sekä Lappeenrannan laulukilpailun virallisena pianistina. Kesän 2025 kohokohtiin kuului Heinäveden ja Urkuyö ja Aaria -esiintymisten lisäksi debyytti Barcelona Festival of Song -tapahtumassa tenori James Kryshakin kanssa. Papinoja on kantaesittänyt ja radioinut useita teoksia muun muassa Uuden Ajan Ensemblessä ja hänet on nähty myös usean maamme ammattiorkesterin riveissä, viimeksi Radion Sinfoniaorkesterissa Jörg Widmannin Armonico -teoksessa säveltäjän itsensä johdolla. Konserttitoiminnan ohessa hän työskentelee Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa säestyksen tuntiopettajana ja on lisäksi Helsingin Musiikkitalon kuoron vakituinen korrepetiittori.

IIDA-VILHELMIINA SINIVALO

Iida-Vilhelmiina Sinivalo on helsinkiläinen sellisti, jonka työssä kohtaavat klassisen musiikin traditiot, nykymusiikin uteliaisuus, tyylillinen monialaisuus ja taiteellinen tutkimus. Luonnon monimuotoisuudesta, vastakohdista ja erilaisten estetiikkojen vuoropuhelusta inspiroituvalle sellistille musiikki on ennen kaikkea kommunikaatiota, jossa perinteet ja innovaatiot rikastavat toisiaan ja avaavat uusia kohtaamisen tiloja sekä soinnillisia mahdollisuuksia. Näiden teemojen äärelle hän on syventynyt Sibelius-Akatemiassa suorittamiensa maisteriopintojen jälkeen osallistumalla monipuolisesti kursseille, työpajoihin ja residenssijaksoihin eri puolilla maailmaa – viimeisimpinä Villa Karo Beninissä, Banff Centre for Arts and Creativity Kanadassa sekä Silkroad Ensemblen Global Musician Workshop Yhdysvalloissa.

Sinivalo esittää aktiivisesti aikamme musiikkia sekä soolona että erilaisissa kokoonpanoissa, hyödyntäen sekä akustisia että elektronisia keinoja. Hän toimii sellistinä muun muassa Earth Ears Ensemblessä ja työskentelee laajasti myös orkesteri- ja kamarimuusikkona, pedagogina, improvisoijana sekä taiteidenvälisissä projekteissa. Tällä hetkellä hän valmistelee taiteellista tohtorintutkintoaan Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa.