AINEET JA LAINEET - MATTER AND SCATTER
Mingo Rajandi: sävellys ja kontrabasso
Mingo Rajandi on säveltäjä, kontrabasisti, useiden kokoonpanojen johtaja ja monenlaisten monitaiteisten projektien käynnistäjä. Hän etsii rohkeasti yhteyksiä hienostuneiden sävellysten ja improvisaation välillä ylittäen genrerajat ja kokeillen eri taidemuotoja. Teoksissaan Mingo yhdistää jazzia nykymusiikkiin ja saa inspiraationsa yhteiskunnallisesti kriittisistä teksteistä ja runoudesta, niin klassikoista nykykirjailijoihin.
Mingo Rajandi valmistui Viron humanististen tieteiden instituutista (nykyinen Tallinnan yliopisto) pääaineenaan näyttelijäntyö. Hän valmistui kandidaatiksi jazzbasistina sekä maisteriksi säveltäjänä Viron musiikki- ja teatteriakatemiasta.
Ained ja lained:
Aloin miettiä tätä teosta ensimmäistä kertaa pandemian surrealistisina vuosina. Samalla olin mukana monitieteellisessä projektissa, joka käsitteli fysiikan ja avaruuden ilmiöitä. Taiteellisen tiimimme kanssa kävimme tapaamassa fyysikkoa Tarton yliopistosta, ja muistan kuinka hämmästyneitä olimme kuulemastamme sinä päivänä. Fyysikko puhui avaruudesta, mustista aukoista, maailmankaikkeuden laajentumisesta ja niin edelleen niin suurella intohimolla, että kaikki tämä oli minulle täysin käsittämätöntä. Kun yritin kuvitella jotakin käsitteistä mielessäni, tunsin, että pyörtyisin. Se sai minut tuntemaan itseni niin pieneksi, merkityksettömäksi ja tyhmäksikin.
Fyysikko yritti kuvata maailmankaikkeutta meille sanojen ja numeroiden avulla, mutta minulle oli paljon helpompaa ajatella sitä musiikin kautta.
Ained & Lained eli Matter & Scatter on inspiroitunut juuri siitä tunteesta – olla pieni olento jossain massiivisen ja täysin piittaamattoman ilmiön pyörteissä, joka ei välitä kärsimyksistämme.
Musiikissani en pyri kuvaamaan avaruuden olosuhteita, vaan ennemminkin omaa mielentilaani. Mieltä, jonka voisi myös nähdä laajentuvana maailmankaikkeutena.
Kun suljet silmäsi ja painat sormesi niihin todella kovasti, alat nähdä avaruutta. Se oli yksi lempileikeistäni lapsena. Olen yrittänyt päästä käsiksi siihen tunteeseen musiikillani. Se on eräänlainen planeettojen, tähtien ja avaruusromun tanssi. Ne törmäävät toisiinsa, räjähtävät, palavat ja jäätyvät. Ja jokaisen elementin tehtävä on kehittyä, kasvaa, olla olemassa ja välttää imemistä mustaan aukkoon. Se on koreografia vastarinnasta väistämättömälle. Mutta onko putoaminen mustaan aukkoon loppu, vai onko se jotain uutta, jotain sellaista, mitä ihmismielemme ei ole edes kykenevä kuvittelemaan?
Teoksen syntyprosessi oli kiehtova matka avaruuden käsittämättömyyteen. Tämä teoksen luomisprosessi oli myös minulle uusi kokemus. Kirjoitin nuotit, mutta elektroninen tausta luotiin nuottieni pohjalta yhteistyössä kahden uskomattoman virolaisen muusikon, Sander Mölderin ja Ahto Abnerin kanssa. Meillä oli todella hauskaa luodessamme omaa pientä universumiamme.
Turkka Inkilä: sävellys, huilu ja elektroniikka
Turkka Inkilä on freelancer-muusikko ja säveltäjä. Hän on kiinnostunut erityisesti eri musiikinlajien ja -traditioiden välisestä vuoropuhelusta. Inkilä vaikuttaa yhtyeissä Ánnámáret ja Tölöläb, ja hän konsertoi soolona japanilaisella shakuhachi-huilulla. Musiikkia ja äänisuunnittelua hän on tehnyt mm. Akse Petterssonin näytelmiin Joitakin keskusteluja merkityksestä, ja Jäähyväiset kahvihuoneelle.
Almanac ja Kyrie:
Almanakkaan on liittynyt uskomus siitä, että sen avulla voidaan ennakoida säätä. Almanakan sivuilta löytyi astrologisia merkintöjä planeettojen liikkeistä, eli ns. myrskynmerkkejä. Samoin kuin auringon kierron ja vuodenaikojen välillä oli havaittavissa oleva korrelaatio, oli luontevaa ajatella, että kenties muillakin taivaankappaleilla olisi vastaavanlaisia vaikutuksia, joskin vähäisempiä. Esimerkiksi Marsin ja Merkuriuksen ennustettiin tuovan tuulta ja myrskyjä, Jupiterin koleutta ja Saturnuksen sadetta. Vaikka valistuksen aikana astrologia heitettiin ”salatieteiden romukoppaan”, almanakkaan liitetyt käsitykset elivät sitkeänä vielä 1800-luvulla.
Almanacin musiikillisena lähtökohtana on vuodelta 1524 peräisin oleva Martin Lutherin virsi Mitten wir im leben sind (kuolon keskellä elämme). Latinalaiseen antifoniin Media vita in morte sumus pohjaavan saksankielisen virren sävellyksestä vastasi Johann Walter. Walterin melodia on pilkottu säkeisiin ja jokaisessa Almanacin osassa on aina yksi säe, jota tarkastellaan eri kulmista ja kontekstualisoidaan eri tavoin. Synkästä aiheestaan huolimatta teoksesta tulikin kokoelma eräänlaisia karakterikappaleita.
Alusta asti olemme puhuneet fagotisti Antti Salovaaran kanssa, että Almanac olisi päivittyvä, ”modulaarinen” teos, johon voitaisiin lisätä uusia osia sitä mukaa, missä kirkossa sitä esitetään. Tänään kantaesityksensä saava Kyrie perustuu Mitten wir im leben sind:in viimeiseen säkeeseen, Kyrie Eleison, jonka jätin tietoisesti Almanacin kantaesityksessä säveltämättä. Kyrie Eleison-säe puuttuu alkuperäisestä latinankielisestä antifonista ja se onkin Lutherin oma lisäys. Kyrien melodian voi esittää millä tahansa melodiasoittimella, tänään siitä kuullaan versio ihmisäänelle. Se on muuhun teokseen suhteessa prologinomainen.
Anna Emmeluth: sävellys ja laulu
Anna Emmeluth on tanskalainen jazzmuusikko ja säveltäjä. Vuonna 2023 julkaistiin hänen kvartettinsa ensialbumi A Beginning. Annan musiikki inspiroituu pohjoismaisesta luonnosta ja yhdistää vokaalitekniikoita instrumentaaliseen ajatteluun.
Lys, mareridt, lys
Tämä laulu kertoo unettomuudesta ja siitä, miten pelottavalta nukahtaminen voi tuntua, jos tietää painajaisen olevan tulossa. Se kysyy, oletko sinä yön varjoissa peloissasi.
Matias Häkkinen, cembalo ja urut
Matias Häkkinen (s.1981) on kosketinsoittaja, kapellimestari ja keskeinen vaikuttaja vanhan musiikin ja yleisemminkin klassisen musiikin kentällä. Hänet tunnetaan sekä vahvana visionäärinä että innostuneena tekijänä, inspiroituneena soittajana ja omistautuneena opettajana. Häkkinen työskentelee monipuolisesti erilaisissa muusikon tehtävissä sekä cembalistina että pianistina ja urkurina ohjelmistolla, joka ulottuu renessanssista kaikkein tuoreimpaan nykymusiikkiin. Erityisen kiinnostuksen kohteina hänellä ovat tällä hetkellä varhaisrenessanssin laulumusiikki, 1600-luvun loppupuolen orkesteri- ja cembalorepertuaarit sekä periodimusisoinnin kommunikoivuus toisenlaisten muusikkouden lajien kanssa.
Valtteri Mustalahti, valot
Valtteri Mustalahti on helsinkiläinen valosuunnittelija, jonka visualisaatioita on koettu Eloan tapahtumissa säännöllisesti vuodesta 2018 lähtien.
Antti Salovaara, fagotti
Antti Salovaara on elektroakustisen Tölöläb, elektronista musiikkia ja puupuhaltimia soittava kokeellisen musiikin yhtyeen, jäsen ja tanskalaisen Esbjerg Ensemble –kamariyhtyeen fagotisti.
Kuvaajat: Virge Viertek (Rajandi), Petri Arvo (Häkkinen), Valtteri Mustalahti (Mustalahti), Pau Codina Masferrer (Emmeluth, Salovaara)
EPÄAJANKOHTAISEN TAITEEN FESTIVAALI
Scroll down for English
Sähkökehto:
Ihmisskanneri
Heittäydy taidekokemukseen ja tule Ihmisskannerin kuvattavaksi! Ennen operaatiota suosittelemme nautittavaksi kohtuullisen kuurin kasvoja vetreyttäviä hymyilyharjoitteita sekä ripausta maadoittavaa universumiankkurointia.
Sähkökehto on joensuulaisen ääni- ja mediataiteilija Julius Jämsénin johtama yhden hengen taidekollektiivi, joka etsii kauneutta virtapiirien virheistä. Työskentelyn punaisena johtona kulkee ihmisen ja elektroniikan vuorovaikutus sekä väärinkäyttö.
Lasse Forsgrén: Toinen puhe
Mikä puhuessa puhuu? Voisiko mielen ja sen mukana kielen sulkeistaa, asettaa hetkeksi syrjään ja antaa kropalle puheenvuoron? Kroppa puhuu -työskentelyssä Lasse Forsgrén etsii tapoja päästää kroppa ääneen ja samaan aikaan ääni kroppaan. Asento ja liike vaikuttavat ääneen ja ääni vaikuttaa asentoon ja liikkeeseen. Kropan puhe ei ole kieltä mutta tuntuu, että jotain siinä tulee jaetuksi. Ehkä jotain merkitystä edeltävää avautuu yhteiseen tilaan ja tilanteeseen. Onko se esipuhetta? Tai ihan vaan puhetta tai jopa varsinaista puhetta?
Lasse Forsgrén on monitaiteilija esittävien taiteiden virityksellä. Hän asuu Kuopiossa.
Anne Makkonen: 65 pyykkipoikaa
Olen ruumiin, taiteen ja tanssin parissa elävä ja työskentelevä laiskahko monitoimija: äiti, tutkailija, tulisieluinen innostuja ja töksäyttelijä, taistelulajien harjoittaja, oppimisen fasilitoija, mentori, kissojen rakastaja, kirjoittaja, FT, Feldenkrais ohjaaja, esiintyjä, aamutorkku…
65-vuotissyntymäpäiväni lähestyessä aloin pohtia ja suunnitella
viimeistä elämänvaiheettani ja päädyin hahmottelemaan:
koko loppuelämän kestoista
muuttuvaa, muuntuvaa
ruumiillis-performatiivis-käsityöllis-sanallista taideprojektia,
joka jatkaa orgaanisesti monipuolista ja eri tanssijasukupolvia yhdistävää työuraani ruumiin, tanssin ja taiteen parissa.
Työskentelyni motto on ”Ikääntyvä ruumis ei ole rappeutuva haitta, vaan uteliaisuuden ja luovuuden paikka, viimeinen mahdollisuus ja potentiaali ajatella sekä toimia toisin”
Epäajankohtaisuus on sitä, että teet sellaista mitä haluat tehdä antaen tilaa taiteen arvaamattomuudelle. Taide on parhaimmillaan kahlitsematonta. Myös epäajankohtaisuus on vaade siinä missä ajankohtaisuuskin, mutta haluan ymmärtää tämän mahdollisuuden, levon ja helpotuksen paikkana olla ja esiintyä.
Lindon Shimizu: Kilpikonnakuningatar
standing in a Tiramisu cake
curly legs are scissoring
here in Tohmäjärvi Kermameri
surfing on a line of thin wave
it is being part of the street, underwear, a small queen before the gate
we are turtles moving through the dusk, forces that stay the night somewhere
someone meets something in this cave; asks whether this is safe
whether the lion has rest in its mouth; whether there’s good vibe here
i’m lacking history, time, I’m not just from a forest but from the game and the sea
true third space misfitting disturb makes me visible for my fluid gaze
here in a land of antiheroes asking why and hot
for a moment, humble sameness;
hard shield warm and soft
inner flesh hard and hot
this is the time of the Turtle Queen
worms’ mouths are open to the moon
lips are eating
fingers are cuddling the soft
—
I am a brazilian-japanese born in Porto Alegre, Brazil and raised in Japan. I started my career acting in Brazilian movies and series. I have lived all my life as immigrant between Brazil, Japan and and now based in Joensuu/Finland since 2015. For the past twenty years I worked as a dance artist, performer, choreographer and teacher in dance, theatre, and video field.
Ahola & Toikka: Juhannuspuuro
Juhannuspuuro on Tatu Aholan ja Onni Toikan soiva keitos, joka parantaa osallistujien kaamosmasennuksen. Musiikin ja rituaalin keinoin etenevä esitys tarkastelee juhannukseen liittyviä perinteitä ja tuo juhannuksen hedelmällisen voiman keskelle talvea. Performatiivisen esityksen musiikki koostuu Aholan ja Toikan sello-viulu-duolle sovittamista kansanmusiikkikappaleista sekä improvisaatiosta ja huutamisesta. Esityksen edetessä ja tunnelman sakeutuessa musiikilliset maisemat laajenevat, äänenvoimakkuus nousee ja soitinvalikoima kasvaa.
Yleisölle tarjoillaan esityksen aikana kypsyvä (vegaaninen, gluteeniton) oksitosiinia, dopamiinia, juhannuksen lämpöä ja rakkautta sisältävä juhannuspuuro. Puuro liittyy karjalaiseen perinteeseen, jossa juhannusaattoiltana ateriaksi valmistettua puuroa uhrataan pellolla olevalle kivelle viljaonnen varmistamiseksi.
Onni Toikka on joensuulainen monialainen muusikko-esiintyjä jonka työskentelyä innoittaa muun muassa villiys, epätäydellisyys, poikkeamat, improvisaatio, radikaali empatia, tekno ja hassuttelu. Tatu Ahola on aktiivisesti vapaalla kentällä toimiva freelancemuusikko, joka hyppelehtii ketterästi genrerajojen ja vuosisatojen yli soittaen kaikkea mahdollista 1500-luvulta nykypäivään, nuoteilla tai ilman. Kaksikko on soittanut kamari- jakansanmusiikkia yhdessä jo vuodesta 2012, viime aikoina mm. Haapavesi Folk -festivaaleilla vuosina 2023 ja 2024.
Kuva: Jenni Katajisto
Eemil Tähtinen: Absurdin teatterin alkeet
”Absurdin teatterin alkeet" on tofusta ja avaruustomusta koostuva sooloperformanssiteatteriesitys. Se käsittelee emotionaalisen orpouden kokemusta, yhteyden kaipuuta ja ihan tavallista elämää absurdiuden keinoin.
-------
”On tärkeää suuttua”, ajatteli kissa, ja lähti ulos maailmaan. Aamuksi se palasi kotiin, eikä miettinyt sen kummempia - mistä juoda vettä ja missä käydä maaten.
..
….
……
……..
……….
………….
”Missä käydä maaten?” ajatteli kissa.
………………
………………….
……………………..
…………………………
Se maukui ja joi vettä: ”Onneksi palasin, se portaali oli hurja, olisin hyvin voinut kadota sinne…”
……………………………..
…………………………………
…………………………………….
Lopulta ”Hyvää yötä!”, se sanoi kuin suulas ihminen ja kävi toden totta suureen vesiastiaan maaten, samalla kun muut nousivat sängyistään.
………………………………………..
……………………………………………
Alkoi päivä ja kissa venytteli… Ja oudokseen hän huomasi turkissaan jotain hassua.
”Takiainen. Miksi minun turkissani on takiainen?”, se ihmetteli mielessään.
………………………………………………..
”Ainiin, minähän olin ulkona eilen!”, se iloitsi ja repäisi irti takiaisen.
Teksti: Eemil Tähtinen
Dramaturginen apu: Eeva Rajakangas, Maija-Tilda ”Pangoro” Kovalainen, Otto Porkkala, Monia Kimara
Eemil Tähtinen - esitystaitelija, kirjoittaja, kotimuusikko, puuhailija.
Minua pelottaa avaruuden ääretön syvyys,
sen jatkuva vieraus
ja kuinka sellainen vieras_avaruus löytyy ihan omasta rintarangasta.
Siviilin ja estradin rajapintojen tutkiminen on minulle kaikkein mieleisintä tässä maailmassa. Leikki voi olla totta, ja tosi leikkiä. Erehdyn kuitenkin toisinaan "tosimaailmassa” esittämään itselleni olevani jotakin muuta kuin olen. Se jos jokin saa minut voimaan pahoin! Tällä hetkellä ”kuin norsu ryntäillen”-metodini tukee pyrkimystä pyristellä kohti uusien asioiden kokeilemista, nähdyksi tulemista, rutiineja ja suuttumista.
Anne Makkonen: Feldenkrais - tunnit
Feldenkrais-menetelmä on liikkeen kautta tapahtuva itseohjautuva oppimismenetelmä. Ryhmätunneilla työskennellään sanallisen opastuksen mukaan ja yksilötunneilla lempeän kosketuksen ja käsityöskentelyn kautta. Työskentelyn keskiössä ei ole niinkään mitä tehdään, vaan miten tehdään. Menetelmä auttaa havaitsemaan kuinka käytän ja suhtaudun itseeni sekä millaisia erilaisia vaihtoehtoja minulla on itsen käyttöön fyysisesti ja mentaalisesti.
Lisää menetelmästä www.feldenkrais.fi
Kuva: Suomen Feldenkraisyhdistys
Timoi Munne: Iloinen venäläinen ilta
“Tässä Iloisessa venäläisessä illassa laulan Venäjä- ja Karjala-aiheisia lauluja ja kerron tarinoita yhteistyön ajoilta. Yritän teeskennellä, että kaikki on hyvin ja ystävyytemme kukoistaa. Varmaan kuitenkin puran samalla traumaani, jonka tämä nykytilanne on minulla synnyttänyt.”
Timoi Munne on liperiläinen näyttelijä ja filosofian maisteri, joka on yhdistänyt taiteelliseen työskentelyynsä mm. perinteentutkimuksen sekä erilaisten kielten ja kulttuurien laaja-alaista tuntemusta. Timoi Munne on mm. karjalankielen ja -kulttuurin asiantuntija ja aktivisti, jonka esitykset ovat tutkineet niin slaavilaista kulttuuriperimää, kielivähemmistöjen asemaa kuin itäsuomalaista tarinaperinnettäkin. Munne työskentelee Maarianvaaran teatterissa.
Sara Grotenfelt & Anna-Sofia Nylund: Croquis, piirustusesitys
Croquis, piirustusesityksen lähtökohtana on elävän mallin piirustus ja sen esitykselliset ulottuvuudet. Teos käsittelee kehoa, katsetta ja valtaa tämän kehyksen läpi. Teoksen aikana yleisö piirtää alastonmalleja.
Sara Grotenfelt on esitystaiteilija, esiintyjä ja koreografi. Viime aikoina Saran teokset ovat keskittyneet esitystilanteen sosiaalisten ja esteettisten konventioiden purkamiseen ja uudelleenjäsentämiseen. Hänen teoksiaan on esitetty mm. Helsingin kaupunginteatterin Nykyesityksen näyttämöllä, Hangö teaterträff -festivaalilla, Zodiak Stagella, SLURPS-näyttämöllä ja Helsingin Taidehallissa.
Anna-Sofia Nylund (1985) on palkittu kuvataiteilija, jonka tausta on dokumentaarisessa ja mediataiteessa. Hän on valmistunut kuvataiteen maisteriksi Helsingin Kuvataideakatemiasta. Nylundin työn pääpaino on video- ja performanssitaiteessa, mutta hän on myös työskennellyt dokumenttien ja teatterin parissa sekä ohjaajana että esiintyjänä. Nylundsin videoteoksia on esitetty mm. Nuoret 2019 - näyttelyssä, Taidehallissa, Tampereen elokuvajuhilla, IndieLisboassa, Pernun modernin taiteen museossa, Uppsalan kansainvälisellä elokuvafestivaalilla, DocLeipzigissa, DocPointissa, FlickerFestilla Sydneyssa, Galleria Huutossa ja Galleri Sinnessä.
Kuva: Kamila Sladowska
Teatteri Qo: EDISON - His master’s voice
Edison on paperi- ja esineteatterihetki vinyylisoittimen säestyksellä. Puolentoista minuutin pituinen intiimi esitys vie katsojan Thomas Edisonin lapsuudenkotiin ja paljastaa sähkömestarin hiljaisen äänen.
TeatteriQo on vireä vapaan kentän nykynukketeatteri ensemble, jonka esitykset yhdistävät taidolla poliittista ja runollista otetta. Odottamattomien yhteyksien, visuaalisten kollaasien, yllätysten, huumorin ja tragedian linssin läpi arkipäivän todellisuus näyttäytyy toisenlaisena.
Minttu Hellstén: Urkuharmonikonsertti
Minttu Hellstén on tummanpuhuvan ja syvätunnelmaisen taidepopin uusi nouseva nimi. Hellsténin live-esiintymiset ovat harvinaislaatuisen pysäyttäviä, mielen syvyyksiä puhuttelevia matkoja tunteisiin ja kokemuksiin. Peltojen keskellä Elimäellä syntynyt Minttu, jonka tie on vienyt Itä-Helsinkiin, keskittyy vahvaan maailmojen ja tunnelmien luontiin. Musiikkia on kuvailtu visuaaliseksi, katarttiseksi ja omaperäiseksi, joka syleilee kuulijaansa. Epäajankohtaisen taiteen festareilla Minttu esittää uniikkeja,urkuharmoniversioita keväällä 2024 julkaistun debyyttialbuminsa ’Hiipivä, pimeä hiljaisuus’ kappaleista.
Kuva: Jussi Hellstén
Loiriplukari: Teinipäiväkirjat
Teinipäiväkirjat koostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa Loiriplukari lukee pätkiä omasta 1980-luvun päiväkirjasta ja samalla taustalle heijastetaan kirjan alkuperäisiä tekstejä ja piirroksia. Kaikessa pöhköydessään päiväkirjat ovat aito kuvaus teinihevarin sielunmaisemasta, jota on vahvistettu mm. bändikuvastosta lainatulla fonteilla ja ajoittain karskeilla kirkkovene-tyyppisillä tussauksilla. Esityksen toisessa osassa esiintyy Loiriplukari -liveyhtye, jonka kappaleiden teemat käsittelevät pääosin aikuiselämän havaintoja imitoiden Vesa-Matti Loirin ääntä.
Hyväntuulista musiikkia tavaramerkikseen muodostunut lippis päässään esittävä Loiriplukari nousi kansan suosioon vuonna 2017 jo kulttiklassikoiksi muodostuneilla kappaleillaan ”Ei voi laittaa verotukseen” ja ”Tää kesä meni Airistolla.” Taiteilijanimen takaa löytyy mm. Xysma-yhtyeestä tuttu pitkän linjan muusikko Kalle Taivainen. Inspiraatiota artisti ammentaa elämän iloisista ja traagisistakin tarinoista.
Loiriplukari hauskuuttaa ja koskettaa omakohtaisella, taidokkaalla taiteellaan. Artistin eri taiteenlajeja ennalta-arvaamattomalla tavalla sekoittelevat live-esiintymiset ovat kuljettaneet hänet aina festarilavoilta teattereihin ja loppuunmyydyille keikoille.
Sunny Symphony
Sunny Symphony on tyttömäistä, kepeää ja ketterää burleskia esittävä artisti. Hänet nähtiin esiintymässä ensimmäisen kerran The Shangri-La School of Showgirlsin joulushowssa 2017 debyyttinumerollaan “Hammertime”. Sen jälkeen Sunny on keikkaillut eri puolilla Suomea juhlissa, klubeilla ja taidetapahtumissa. Eloan ja the Ravishing Shangri-La Rubiesin yhteistuotannossa Yön Salakabaree (2019) hän tunnelmoi lumotun huilunsa kanssa Edvard Griegin aamutunnelmaan Eloan kamariorkesterin säestyksellä. Hän on ollut keikkatauolla pari vuotta ja tekee paluun Epäreillä Loiriplukarin musiikkiin.
Kuva: Tuomas Lairila
——
Sähkökehto: Human Scanner
Throw yourself in an art experience and get your picture taken by the Human Scanner! Prior to the operation it is recomended to ingest a sizable serving of face stretching smiling excercices and a pinch of grounding universe-anchoring. Get your picture taken at Joensuu Main Library between 12:00 and 16:00 as well as in the Opening ceremony.
Sähkökehto, Electric Cradle, is an art collective led by it's single member Julius Jämsén. Jämsén is an audio and media artist from Joensuu. The red wire running through the collective's work is the interplay and repurposing between a human and a machine.
Lasse Forsgren: Toinen puhe
What speaks when speaking? Would it be possible to shut down the mind and with it the language, put it aside for a moment and let the body speak?
In his ”body speaks” practice, Lasse Forsgrén looks for ways to let the body into the voice and at the same time the voice into the body. Position and movement affect the voice, and voice affects position and movement. The speech of the body is not a language, but it feels like something is being shared. Perhaps something prior to meaning opens up into a shared space and situation. Is it somekind of protospeech? Or just speech or even actual speech?
Lasse Forsgrén is a multidisciplinary artist with the emphasis on performing arts. He lives in Kuopio.
Anne Makkonen: 65 clothespins
I am a lazyish multi-tasker who lives and works with the body, art and dance: mother, researcher, passionate enthusiast and pusher, martial arts practitioner, learning facilitator, mentor, cat lover, writer, FT, Feldenkrais instructor, performer, morning snoozer...
As my 65th birthday approached, I began to think and plan
the last stage of my life and I ended up outlining:
a lifetime durating
mutable, transformative
corporeal-performative-craft-verbal art project,
which continues my organically diverse work career with the body, dance and art that unites different generations of dance artists.
The motto of my work is "The aging body is not a degenerative nuisance, but a place of curiosity and creativity, the last chance and potential to think and act differently"
The theme of the festival means that you do what you want to do, giving space to the unpredictability of art. At its best, art is unfettered. Being out-of-date is also a requirement as well as topicality, but I want to understand this possibility as a place of rest and relief to be and perform.
Ahola & Toikka: Juhannuspuuro
Juhannuspuuro (Midsummer Porridge) is a musical concoction by Tatu Ahola and Onni Toikka that will cure the participants seasonal depression. Using the means of music and ritual, the performance explores traditions associated with Midsummer, bringing the fertile power of midsummer into the heart of winter.
The music in this performative piece is made up of folk songs arranged by Ahola and Toikka for a cello-violin duo, improvisation and screaming. As the performance progresses and the atmosphere thickens, the musical landscapes expand, the volume increases, and the range of instruments grows.
During the performance, the audience is served a (vegan, gluten-free) midsummer porridge rich with oxytocin, dopamine, midsummer warmth, and love, cooked to perfection. This connects to a Karelian tradition, where porridge prepared on Midsummer Eve was offered on a fieldstone to ensure a bountiful harvest.
Onni Toikka is a versatile musician-performer from Joensuu, inspired by elements such as wildness, imperfection, anomalies, improvisation, radical empathy, techno, and playfulness. Tatu Ahola is an active freelance musician in the free art scene, skillfully crossing genre boundaries and centuries, playing everything from the 1500s to the present, with or without sheet music. The duo has been playing chamber and folk music together since 2012, including recent performances at the Haapavesi Folk Festival in 2023 and 2024.
Eemil Tähtinen: Absurdin teatterin alkeet
"Absurdin teatterin alkeet" (Basics of absurd theater) is a solo performance consisting of tofu and space dust. It deals with the experience of emotional orphanhood, the longing for connection and ordinary life through the means of absurdity.
-------
"It's important to get angry," thought the cat, and went out into the world. In the morning it returned home, and didn't think about nothing much - where to drink water and where to lie down.
..
….
……
……..
……….
………….
"Where to lie down?" thought the cat.
………………
………………….
……………………..
……………………
It meowed and drank water: "Fortunately I came back, that portal was wild, I could very well have disappeared there..."
……………………………..
………………………………
……………………………….
Finally, "Good night!", it said like a garrulous person, and indeed went to lie down in a large water bowl, while the others got up from their beds.
………………………………………..
……………………………………………
The day began and the cat stretched... And strangely, he noticed something funny in his fur.
"Really. Why is there a burdock in my fur?”, it wondered.
……………………………………………………..
"Oh, I was out yesterday!", it rejoiced and tore off the burdock.
Text: Eemil Tähtinen
Dramaturgical assistance: Eeva Rajakangas, Maija-Tilda "Pangoro" Kovalainen, Otto Porkkala, Monia Kimara
Eemil Tähtinen - performance artist, writer, home musician, tinkerer.
I am afraid of the infinite depth of space,
its constant alienation
and how such foreign_space can be found right in one's own thoracic spine.
Exploring the interfaces between the civil and limelight is what I like the most in this world. Play can be real, and reality can be play. However, sometimes in the "real world" I make the mistake of presenting myself as something other than what I am. That, if anything, makes me feel sick! At the moment, my "like an elephant rampaging" method supports the effort to striuggle towards trying new things, being seen, routines and getting angry.
Feldenkrais
The Feldenkrais method is a self-directed learning method through movement. In group lessons, we work according to verbal guidance, and in individual lessons through gentle touch and hands-on-work. The focus of the practice is not so much what is done, but how to do it. The method helps to discover how to use and relate to yourself and what different options you have for using yourself physically and mentally.
More about the method at www.feldenkrais.fi
Timoi Munne: Iloinen venäläinen ilta
"In this Happy Russian evening, I sing songs about Russia and Karelia and tell stories from the times of cooperation. I try to pretend that everything is fine and that our friendship is flourishing. At the same time, I'm probably breaking down my trauma, which this current situation has created for me."
Timoi Munne is an actor from Liperi and a Master of philosophy who has combined for his artistic work, e.g. traditional studies and different languages and wide-ranging knowledge of cultures. Timoi Munne is e.g. Karelian language and culture an expert and activist whose performances have explored such Slavic cultural heritage, the position of language minorities as well as the Eastern Finnish story tradition. Munne works at Maarianvaara Theater.
Croquis, a drawing performance
Croquis, a drawing performance takes as its starting point croquis drawing and its performative dimensions. The work investigates body, gaze and power through this frame. During the performance the audience will be drawing nude models.
Sara Grotenfelt is a choreographer, performance-maker and performer. Lately her work has focused on tweaking the social and aesthetic conventions of the performance situation. Sara's work has been shown at e.g. Zodiak Stage (Helsinki), Hangö teaterträff, Helsinki City Theatre, Taidehalli (Helsinki) and SLURPS-stage (Pori).
Web page: https://saragrotenfelt.weebly.com
Anna-Sofia Nylund (1985) is an award-winning visual artist that has a background in documentary and media art. She holds a Masters of Fine Arts at the University of Fine Arts Helsinki. Nylunds main focus is on video- and performance art, but she has also worked with documentaries and theater, both as a director and a performer. Nylunds video works has been shown at eg. Nuoret 2019, Taidehalli (Helsinki), Tampere Film Festival (Tampere), IndieLisboa (Lissabon), Pernu Museum of Modern Art (Pernu), Uppsala International Filmfestival (Uppsala), DocLeipzig (Leipzig) DocPoint (Helsinki), FlickerFest (Sydney), Galleria Huuto (Helsinki) and Galleri Sinne (Helsinki).
Web page: www.annasofianylund.com
Teatteri Qo: EDISON - His master’s voice
Edison is a paper and object theatre performance, accompanied by the sound of an old vinyl. This one and a half minute intimate piece takes the viewer to Thomas Edisons childhood home and reveals its master's voice.
TeatteriQo is a Franco-Finnish puppet theatre company who combines poetry and politics on stage. Through unexpected associations and visual collages, surprises, humour, tragedy and a definite taste for details, the company brings out a shifted perception of the everyday.
Minttu Hellstén : Pump organ concert
Minttu Hellstén is a newcomer and an emerging name in the field of art pop. Her live performances are breathtaking journeys to feelings and experiences that speak to the depths of the mind. Minttu was born in the middle of the fields of Elimäki, from where her path led to Eastern Helsinki. Minttu concentrates to the strong creation of worlds and moods and her music has been described as visual, cathartic and original, embracing its listeners. At this festival, Minttu presents unique versions of her debut album 'Hiipivä, pimeä hiljaisuus' released in spring 2024.
Loiriplukari: Teinipäiväkirjat
Loiriplukari - Teen diaries consists of two parts. In the first part, Loiriplukari reads excerpts from his own diary from the 1980s. At the same time, the original texts and illustrations of the book are projected onto the background. In all their fluffiness, the diaries are an authentic description of a teenage boy’s soulscape.
In the second part of the show is a gig of Loiriplukari, whose songs' themes mainly deal with the observations of adult life, imitating Vesa-Matti Loiri's voice.
Loiriplukari, with his trademark cap on his head, plays good-humoured music. Loiriplukari became popular in 2017 with his cult classic songs "Ei voi laittaa verotukseen" and "Tää kesä meni Airistolla." Behind the artist name is Kalle Taivainen, known from, among others, the band Xysma. The artist draws inspiration from life's happy and tragic stories.
Loirplukari amuses and touches with his unique, skillful art. The artist's live performances, which mix different art forms in an unpredictable way, have taken him all the way from festival stages to theaters and sold-out concerts.
Sunny Symphony
Sunny Symphony is an artist performing girlish, light and agile burlesque (burlesque!). She was first seen performing at The Shangri-La School of Showgirls Christmas Show 2017 with her debut number “Hammertime”. Since then, Sunny has performed in various parts of Finland at parties, clubs and art events. In the co-production of Yön Salakabaree (2019) by Eloa and the Ravishing Shangri-La Rubies, she performed with her enchanted flute to Edvard Grieg's “Morning mood” accompanied by Eloa's chamber orchestra. She has been on a gig break for a couple of years and is making a comeback at the festival with Loiriplukari.